Jo joutui armas aika....

Nyt alkaa kesä. Viikonloppuna juhlimme ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita. Suvivirsi aina herkistää. Minulla juhla sai toisen luonteen. Vein neljä tervehdystäni jo perjantaina saajilleen, ja lauantaipäivänä kävin tapaamassa syöpäsairasta potilasta. Elämä ei aina tunnu oikeudenmukaiselta, juhlat vaihtuvat vakavampaan pohdintaan. Täytyy olla kiitollinen jokaisesta päivästä.

Matkalla kudoin sukkaa, viisivuotiaalle kummityttäreni pikkutytölle (koska ei tarvinnut olla autonkuljettaja). Sain molemmat melkein valmiiksi.

Perillä löysimme talon takaa kulleroniityn. Kullerot ovat kauniita keväällä ja suurissa ryppäissä näyttävät vielä kauniimmilta. Kaivoin yhden mukaani, kyllähän se tuosta leviää.

Puutarhassani valmistui ensimmäiset parsat ja tietysti keitin ne ja söin voisulan kera. Olipa maukasta, lisää on tulossa. Ostin parsanjuurakot vuosi sitten Tukholman puutarhamessuilta, ja ainakin vielä ovat hyvin elossa.

Olen vähän ihmetellyt unikkojen kukintaa. Nuppuja on paljon, mutta luulen että linnut käyvät napsimassa niitä, kun jäljellä on vain muutama. Unikkoa on kyllä tulossa lisää kunhan kesä etenee.

Pihassa kukkii, vaikka en ole vielä uskaltanut hankkia ainuttakaan kesäkukkaa. Ehkä ensi viikolla.

Keväisiä kukkijoita

Tässä vielä  muutama tulppaanikuva. Niitä aukeaa vielä varmaan pari viikkoa.

Tulikukat ovat muhkeita, kukkivat kesällä.

Vuohenjuuri ja kevätesikko ovat aloittaneet kukintansa.

Kukkapenkeissä ja puutarhassa on vuohenkellosta tullut todellinen kiusankappale. Sitä kasvaa joka paikassa, jopa nurmikolla. Olen yrittänyt kitkeä juurineen pois ja nyppiä aina uudet versot. Mutta on sitkeä rikkakasviksi muodostunut perenna. Se on kukkiessaan ihan kaunis, kunhan pysyisi  omana ryppäänä. En taida onnistua sen hävittämisessä, kun ei ole mahdollista koko pihaa tehdä uusiksi.

Nokkospizzaa

Kävin aamulla sateessa poimimassa pari litraa nokkosia lähipusikoista. Jouduin perkkaamaan saaliini kotona, koska satoi koko ajan poimiessa. Huuhtelin nokkoset ensin ja sitten ryöppäsin, valutin ja puristin veden pois.

Nokkospizzan resepti

Taikina:
2,5 dl maitoa
1/2 palaa hiivaa
suolaa
oliiviölyä
vehnäjauhoja

Vaivasin taikinan hyvin ja anoin kohota hetken. Kaulin taikinan uunipellille.

Täyte:

Pilkottuja, ryöpättyjä nokkosia
puolikas punasipulia hienoksi pilkottuna
Motzarellaa paloiteltuna
Cheddarjuustoa pinnalle (raastettuna)

Paistetaan 250 asteessa noin 15 min.



Pizzasta tuli hyvää, eikä pellillisestä jäänyt mitään huomiselle päivälle, pitää tehdä uusi kierros nokkosmetsään.

Lämpimämpää odotellessa...

Poimin vasta nyt ensmmäiset nokkoset ja ryöppäsin ne. Taisin viime vuonna olla paljon aikaisemmin liikkeellä. Nyt on parasta nokkosten keruuaikaa. Taidanpas hyödyntää illan suunnistusreissun myös nokkosten keruureissuna.

Pihalla kukkivat tulppaanit. Nyt ovat vuorossa pitkät El Nino -tulppaanit, ne ovat "solakoita" ja kauniita.

Viikonlopun askartelukerhon aiheena oli hääkoristeiden väkerrys. Googlasin ohjeita ja löysin muutamat ohjeet paperinaru- ja suodatinpussimateriaaleille. Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä roseetekniikalla kukkia. Eikä se ollut edes vaikeaa, vähän harjoittelua niin kyllä onnistuu. Näiden lisäksi valmistui silkkipaperista pompomeja.

Leveästä paperinarusta taiteltu

Suodatinpussseista

Pajutyökurssilla

Kävin TaitoTalossa pajutyökurssilla. Sain etukäteen ohjeet pajujen keräämiseen; nuoria ensimmäisen vuoden versoja, pitkiä ja taipuisia. Niitä oli vaikea löytää, mutta jonkun verran löysin lähimaastosta (roskapusikosta). Kaikki keräämäni pajut eivät kelvanneet, olivat liian paksuja tai oksaisia. Nyt tiedän kuinka kerään - kurssista oli hyötyä.

Tässä ensimmäinen tekeleeni, tämän on tarkoitus olla "tilataideteos" terassillani. Peruspunontatekniikkaa. Tukinauhat ja paino vielä paikoillaan, taivuttelen reunoja hieman sisäänpäin. Tähän työhön en tarvinnut rautalankaa tai muutakaan sidoslankaa - pelkkää pajua. Punonta aloitettiin keskeltä ja siinä oli alussa apuna pahvi johon "loimet" pujotettiin. Kun toinen pää oli valmis, otin pahvin pois ja jatkoin punontaa keskeltä toiseen päätyyn.

Ja tästä tulee kori, ei koppa vaan "avokori" sankoineen. Puuttuu vaan vielä sopivan notkeita pajuja. Uusi kierros pajumetsään, kunhan sateet lakkaisivat.

Korvasienien aikaan

Korvasieni, tuo kevään herkku, on hyvin myrkyllinen ilman huolellista käsittelyä. Kävellessäni "parkkikasan" päällä ihan yllätin suuresta korvasieniryppäästä.

En ole aikaisemmin löytänyt näin paljon korvasieniä yhdellä kerralla. Ja ne olivat melkoisen puhtaita, kun leikkasin kannat pois. Metsässä ei sattunut olemaan veistä mukana.

Kaikki ei mahtunut kuivuriin, siksi ryöppäsin osan sienistä kahteen kertaan ja pakastin. Otin yöksi kuivurin pois päältä ja nyt taas aamulla pistin koneen surisemaan.

Korvasienien asianmukaisesta käsittelystä voit lukea mm.  Eviran sivuilta.

Äitienpäivänä

..vein ruusun äidin ja mummojen haudoille, monta punaista ruusua rivissä hautapaalun edessä...

Tuskailen lehtikaalien kanssa. Taikka oikeastaan kasvamattomuuden kanssa. Taimet sisällä eivät ole kasvaneet oikeastaan yhtään moneen viikkoon. Istutin taimirääpäleet ulos ja peitin harsolla. Lidlissä oli muovinen kaarihuppu. Hylkäsin muovin ja laitoin harsoa karkottamaan ötökät.

Aika heppasilta taimet näyttävät, ei noista taida tulla mitään. Siksipä teinkin uuden kylvön.

Sipulikukat ilahduttavat

Hyvää äitienpäivää!

Heräämistä

Otsikko voisi kertoa luonnosta ja myös itsestäni. Ole innokkaasti putsannut pihalla kukka- ja yrttipenkkejä. Vielä on jäljellä. Ja multaa uppoaa pieneen pihaan yllättävän paljon, nyt jo 11 säkkiä mennyt eikä loppua näy. Maa nielee mullan talvisin.

Hauska on seurata kasvien heräämistä, aina tulee yllätyksiä, kun en ole pitänyt kirjaa. Yllätyin kun huomasin että viimekesäiset oregano ja rucola kasvavat terhakkaasti. Luulin niiden olleen yksivuotisia.

  Ja kohta saa keittoa myös tuoreesta lipstikasta.

Orvokit kurkistavat kivien lomasta, ja ensimmäiset tulppaanit aloittavat kukintansa.

Tähän tulee samettiruusupenkki, multasin luumupuun juuren, lisäsin multaa ja laitoin vielä kehyksen ympärille.  Nyt tuoksuu kanankakalle pihalla, heittelin lannoitetta samalla kun lisäilin multaa. Sadetta toivon seuraavaksi, ei ole satanut muutamaan päivään. Alla myös kuva heräävästä tyrnivanhuksesta.

...ja vielä on kylvöhommia tulossa....